#

Hämeenkankaan Kuninkaanlähde pulppuaa historiaa

Kyrönkankaan tietä kulkivat Ruotsin kuninkaat, viestinviejät sekä kruunun ja kirkon virkamiehet. Samoin valtatietä käytettiin Nuijasodan, Isovihan ja Suomen sotien aikoina. Kuninkaanlähde toimi levähdyspaikkana.
Kuninkaanlähteitä löytyy Suomessa useampia, mm. Köyliössä, Liedossa, Nastolassa, Kouvolassa. Entinen Kyrönkankaan tie johti matkalaiset Hämeenkankaan yli, missä he levähtivät Kuninkaanlähteellä.

Hämeenkangas aina käytössä

Kyrönkankaantie on kesäisin ollut tärkeä yhdystie eteläisen Suomen ja Pohjanmaan välillä 1500 – 1700 -luvuilla. Tietä raivattiin 1550- ja levennettiin 1600-luvulla. Tiedetään, että Kustaa II Adolf matkusti kesäaikaan 1614 ja 1617 Kankaanpään kautta Ilmajoelta Hämeenlinnaan ja vuonna 1752 kuningas Adolf Fredrik pysähtyi juottamaan hevosiaan ja ruokailemaan tien varrella sijaitsevalla lähteellä. Tuolloin lähdettä nimitettiin Vahvaksi suihkulähteeksi.
Kuninkaanlähteen nimeä kantaa paitsi historiallinen lähde myös SF-Caravanin leirintäalue. Ne sijaitsevat lähekkäin Kankaanpään keskustasta kahdeksan kilometriä itään, Hämeenkankaan ja Pohjankankaan rajalla. Jonkinlaista matkailutoimintaa Kuninkaanlähteellä lienee ollut jo 1800 -luvulla.

Karun kaunista luontoa

Hämeenkangas – Satakunta, Pirkanmaa, Ikaalinen, Jämijärvi, Kankaanpää – on laaja. Suuri osa .alueesta, 47 km2, on harjoitus- ja monikäyttöaluetta Satakunnan ja Pirkanmaan maakunnissa. Vuosittain alueelle tehdään noin 60 000 käyntiä.
Hämeenkangas on karunkaunista kangasmetsää harmaalla jäkäläpedillä. Valitseva puulaji on mänty. Kasvillisuus koostuu paljolti harvinaisista lajeista. Hämeenkankaan harjujakson keskimääräinen korkeus merenpinnasta on 120-130 metriä, korkein kohta on Jämijärvellä ja yltää 185 metriin. Alueen reunamilla on suuria soita, keskiössä Jämin lentokenttä ja Niinisalon varuskunta. Pohjoispäässä alue jatkuu Pohjankankaan harjuna.

Kuninkaanlähde

Kuninkaanlähteelle rakennettiin 1930- luvulla hotelli, joka nykyisinkin on käytössä ja kantaa nimeä Hotelli Kuninkaankartano. Alueella on myös vaatimattomammat Kuninkaantupa ja Kuninkaantorppa. Vuonna 1956 Lomaliitto omisti paikan, 1989 SF-Caravan Satakunta rakensi rinteeseen leirintäalueen.
Lähde on Suomen suurimpia, virtaama noin 10 000 kuutiometriä vuorokaudessa. Kuninkaanlähteen nimen vesiallas sai vuonna 1752, kun kuningas Aadolf Fredrik pysähtyi siellä 17. heinäkuuta helteisenä päivänä seurueineen levähtämään ja aterioimaan. Paikalla on vierailusta kertova muistokivi.
Kyrönkankaan talvitie on kulkenut Pohjanmaalle Parkanon Kaitojenvetten kautta, kolmostietä sivuten.